Perjantaina koulun jälkeen riensin kotiin pakkaamaan tavaroitani viikonloppureissua varten. Määränpäänä oli kotikoti. Rinkan sijasta päädyin lopulta selkäreppuun ja yhteen vaatekertaan. Metsäretken, scifeilyn ja syömisen lisäksi suunnitelmissa oli Kädentaitomessut. Kyseiset messut harvemmin yllättävät idearikkaudellaan, mutta välillä tulee jotain löydettyäkin.
Tällä kertaa innostusta synnytti Jyväskyläläisen Titityy -lankapuodin kojulta löytämäni liukuvärjätyt villalangat. Kaikki puodin lämminsävyiset ja väririkkaat langat saivat sormet syyhyämään, mallikirjoista puhumattakaan, mutta nämä olivat yli muiden. Seisoin lankahyllyjen vieressä tovin pidellen kolmea eri väristä vyyhtiä hyppysissäni. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin ruoste -nimiseen sävyyn jossa petroolin sininen ja punertavan oranssi yhdistyvät toisiinsa vihertävän rusehtavin sävyin.
Messukeskuksessa oli samanaikaisesti Kädentaitomessujen kanssa Antiikki ja Taide -messut. Siellä näytteillä olleiden vintagepuotien rekeiltä tein monta ihastuttavaa löytöä, juuri sopivia kesän moniin häihin. Tosin rahoittajana toimiva äitini ei jakanut kanssani näitä visioita ja mekot saivat jäädä rekeilleen.
Se mitä messuilta tosin vielä tarttui mukaan oli postikortit. Ilmaiskortit tietysti ovat itsestäänselvyys jota ei ohiteta. Niiden lisäksi täydensin varastojani vielä Polkka Jamin ihastuttavilla korteilla, tarjouksessa kun olivat. Näitä sitten lähettelen pian maailmalle lähteville ystävilleni.
Kaiken tällaisen herätehuuman keskellä täytyy koittaa pitää ajatus koossa ja mieli selkeänä. Sempä takia ostin pitkään harkitsemani ja haaveilemani puisen lastan. Päivän paras anti oli silti hämmentävä keskustelu erään muinaistekniikan artesaanin kanssa, jossa ihailtiin tämän aikaansaannoksia, koitettiin kertoa vitsejä ja opittiin nyöritekniikoita. Nyöritekniikoiden lisäksi kohtaamisestamme jäi käteeni ilmainen purkkapaketti. Se se vasta oli asianmukainen messukarkki.
Tällä kertaa innostusta synnytti Jyväskyläläisen Titityy -lankapuodin kojulta löytämäni liukuvärjätyt villalangat. Kaikki puodin lämminsävyiset ja väririkkaat langat saivat sormet syyhyämään, mallikirjoista puhumattakaan, mutta nämä olivat yli muiden. Seisoin lankahyllyjen vieressä tovin pidellen kolmea eri väristä vyyhtiä hyppysissäni. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin ruoste -nimiseen sävyyn jossa petroolin sininen ja punertavan oranssi yhdistyvät toisiinsa vihertävän rusehtavin sävyin.
Messukeskuksessa oli samanaikaisesti Kädentaitomessujen kanssa Antiikki ja Taide -messut. Siellä näytteillä olleiden vintagepuotien rekeiltä tein monta ihastuttavaa löytöä, juuri sopivia kesän moniin häihin. Tosin rahoittajana toimiva äitini ei jakanut kanssani näitä visioita ja mekot saivat jäädä rekeilleen.
Se mitä messuilta tosin vielä tarttui mukaan oli postikortit. Ilmaiskortit tietysti ovat itsestäänselvyys jota ei ohiteta. Niiden lisäksi täydensin varastojani vielä Polkka Jamin ihastuttavilla korteilla, tarjouksessa kun olivat. Näitä sitten lähettelen pian maailmalle lähteville ystävilleni.
Kaiken tällaisen herätehuuman keskellä täytyy koittaa pitää ajatus koossa ja mieli selkeänä. Sempä takia ostin pitkään harkitsemani ja haaveilemani puisen lastan. Päivän paras anti oli silti hämmentävä keskustelu erään muinaistekniikan artesaanin kanssa, jossa ihailtiin tämän aikaansaannoksia, koitettiin kertoa vitsejä ja opittiin nyöritekniikoita. Nyöritekniikoiden lisäksi kohtaamisestamme jäi käteeni ilmainen purkkapaketti. Se se vasta oli asianmukainen messukarkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti